EMOP Ljubjana, tai tarkemmin, European Masters of Poker Ljubjanan osakilpailu oli taas yksi täydellinen esimerkki suomalaisten kansainvälisestä pokerimenestyksestä. Tämähän alkaa kohta muistuttamaan jo Suomen jääkiekkomenestystä. EMOP Ljubjana alkoi mahtavasti. Useita suomalaisia pääsi jatkoon ja vielä ihan hyvillä stäkeillä, mutta sitten se alkoi. Suomalaiset yksi toisensa jälkeen alkoivat pudota ja kun finaali koitti, jäljellä ei ollut enää ketään. Onko meillä kansana joku paineensietokyvyn puute, vai miksi aina se peli hävitään kun panokset kovenee. Kuten jääkiekon osalla, meillä on erittäin osaavia ammattilaisia, mutta jossain vaiheessa aina se peli onnistutaan kusemaan. Onko Ville Wahlbeckin WSOP-voitto sama kuin Suomen MM-jääkiekon yksi kultamitali? Se yksi toivo jota sitten katsellaan ja uskotaan, että toinenkin joskus tulee.

EMOP Ljubjanan voittoonhan nousi lopulta Venäjän Vladimir Mefodichev, joka pelasi kyllä loistavaa peliä. En tässä sano ollenkaan sitä, etteikö mies ansainnut voittoa. Siltikin jäi taas vähän paha maku suuhun, kun hieno alku ei jatkunut edes finaalipöytään saakka. Eurooppalaisen pokerin taso on noussut lähivuosien aikana erittäin rajusti. Varsinkin itä-blokin maista on tullut erittäin lahjakkaita pelaajia, jotka näyttävät taitojaan varsinkin EMOP turnauksissa. Saa nähdä onko nyt Venäjän kiristyneellä uhkapelilainsäädännöllä vaikutusta venäläisiin pelaajiin, tai muiden lähimaiden lainsäädäntöön.